Kolonoskopian aikaiset kivut jäivät tosiaan vain toimenpiteen aikaisiksi. Etukäteen varoiteltiin, että ilmaa saattaa jäädä vatsaan paljonkin ja tulee tarve päästellä niitä pihalle. Mutta omalla kohdallani vatsassa ei kiertänyt ilma, ainoastaan hetken aikaa toispuoleisesti tuntui kivistystä joka helpotti heti kävellessä.
Syömään piti alkaa rauhallisesti ja aloittaa enemmänkin "vetisellä" ruoalla. Saman päivän iltana söin siis vain laktoositonta jogurttia ja viiliä. Illalla vatsa piti omaa meteliänsä joka lisääntyi makuulle asettuessa.
Seuraavana aamuna uskalsin viilin kera jo maistaa vaaleaa leipää, mutta pureskelin sitä normaalia kauemmin. Vatsan turvotus oli yön aikana hävinnyt kokonaan. Lounasaikaan söin pinaattikeittoa. Päivälliselle tein jauhelihakastiketta ja perunamuusia, jota syödessä alkoi vatsassa tuntua hieman ilkeältä. Ja ruoan jälkeen alkoi närästää ja röyhtäyttää. Eli "takaisin vanhaan tuttuun". Iltapalaksi söin viiliä ja palan kauraleipää.
Suurta näläntunnetta ei ole ollut tämän viikon aikana lainkaan, vaikka päivät on menneet hyvin pienillä annoksilla. Runsas nesteiden juominen on varmasti ollut myös apuna tässä asiassa. Eikä tuota energiaa ole mahdottomasti kulunutkaan, kun päivät on menneet sohvalla lepäillessä.
Ipanat kyselivät aluksi paljon lääkärikäynnistä ja halusivat kuulla useita kertoja, että miten tutkimus oli tehty. Huolestunein neidin esittämä kysymys oli "näkyikö siellä sun sisällä verta?". Yksityiskohtia toimenpiteestä en heille kertonut ja tarkentavia kysymyksiä ei heiltä tullut, kuten että mitä kautta se tähystysputki oli sisälleni laitettu. Neiti kuitenkin huolehti, että söin ja join varmasti hänen nähden.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti