Jäpikkä on saavuttanut 2v 8kk iän. Päiväkodissa kuulemma kaikenlainen ruoka tuntuu uppoavan ja siellä syödään hyvällä ruokahalulla, vaikkakin kavereiden seurassa meinaa homma yleensä karata pelkän pelleilyn puolelle.
Kiinteitä jäpikkä opetteli syömään hyvällä menestyksellä. Paitsi, että kaikenlainen siivellinen ei pientä suuta saanut aukeamaan. Sama linjaus on jatkunut sieltä saakka. Kotona ruoka jää syömättä, jos tarjolla on esimerkiksi kanaa. Oli se sitten kuinka pieneksi pilkottu, mehukkaaksi jätetty tai piilotettu muun ruoan sekaan. Ei uppoa. Jää syömättä.
Sama on ollut kaikilla lihapaloilla (nautaa, possua). Ei uppoa. Jää syömättä. Paitsi naudan jauheliha. Tyypin herkkuruokaa onkin ollut kaikki jauhelihaa sisältävät kosteat ruoat kuten jauhelihakastike, lasagne ja makaronilaatikko. Mutta ei missään nimessä mikään kuivahko kuten lihamureke tai -pihvit, oli sitten sisus kuinka mehukas. Eikä ole uponnut oikeastaan edes itsetehdyt jauhelihapyörykät, mutta kaupan einespyörykät kyllä, valitettavasti.
Paljon ollaankin siis arkisin iltaruokina syöty sellaista, mikä menisi koko porukalle mukisematta alas. Mutta viikonloppuisin on kiva syödä jotain erilaista kuin arkena, varsinkin kun silloin on yleensä voinut käyttää kokkailuun enemmän aikaa. Yleensä se menee niin, että jäpikkä sitten kieltäytyy ruoasta ja lähtee pois pöydästä, koska lautasella tarjottava ei maistu ja homma menee riehumiseksi. Ellei ole tarjota herralle esim. jämäruokaa viikolta.
Joka tapauksessa, jokunen aika sitten jäpikkä alkoi kieltäytyä kotona myös jauhelihaa sisältävistä ruoista. On yritetty vaihtaa koostumuksia ja raaka-aineita. Tyyppi on saanut olla jatkuvasti apuna ruoanlaitossa, mutta lautasen tullessa nenän eteen homma vaan tyssää täysin. Leipä ja salaatista nypitty kurkku kyllä maistuisi.
Ei olla syömisestä yritetty tehdä numeroa missään vaiheessa. Enkä halua tietenkään ipanoita pakottaa syömään, mutta maistamaan yritän aina houkutella. Nykyään kommentti maistamisen jälkeen on "hyi, pahaa".
Ja sanotaan nyt vielä uudestaan, että päiväkodissa ruoka maistuu. Kotona tyyppi vaatii omaa ruokarauhaa mihin tahansa aikaan päivästä, se hänelle pyritään suomaan. Kai tässäkin pätee "aikaa, aikaa ja paljon toistoja" - vai? Vinkkejä? Omia kokemuksia?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti