Vasta viime viikolla puhuin eräälle läheiselleni, että on ihme ja kumma kun omat tunteeni eivät ole olleet niin älyttömän herkillä viime aikoina. Ja noin muutenkin koko raskausaika on mennyt lähinnä ilman mitään suurempia "hermoromahduksia" tai mitään älyttömiä tunteen purkauksia. On tullut elettyä lähes seesteistä elämää.. Mutta tietenkin, kun asiasta olen taas ääneen sanonut, on alkaneet tunteet nousta pintaan mitä yllättävimmissäkin tilanteissa! Tähän mennessä kyyneleet silmiin ovat nostaneet jo pelkästään "Koiralle koti" -ohjelman ressukka koirat. Mutta nyt saatan pidätellä itkua jo pelkästään siitä, että unohdin laittaa tallentumaan jonkin illan ohjelman ja mies siitä mainitsee. Tai kun kuulen ihania uutisia, tulvivat kyyneleet silmiini. Ikävistä asioista nyt puhumattakaan!
End Of August - Voluntary breathing
Yllä oleva youtube-video kosketti tätä aamua kyllä syvästi. Kerkesin eksymään heti aamutuimaan eri linkkien kautta Meidän perheen sivuille jossa oli linkki tähän videoon. Kaikenlaisia ajatuksia tälläiset menetykset saavat omassa pienessä päässä pyörimään. Helppoa on tuudittautua ajatukseen, että onneksi meillä on tällä hetkellä kaikki hyvin. Koskaan ei voi tietää mitä tuleman pitää, mutta toivon että kaikki menee meillä hyvin ja onnellisesti loppuun saakka. Toivon silti jokaiselle menetyksen kokeneelle ihmisille suuresti voimia tulevaan <3
Musiikki on pienestä pitäen ollut todella tärkeä osa elämääni. Musiikkimakuni on vuosien saatossa vaihtunut raskaasta metallisesta enemmän myös NRJ:n tarjonnan suuntaan.. Rakastan kappaleita, joilla on jokin merkitys tai jotka herättelevät tosissaan tunteita sisälläni. Musiikissa pitää siis olla sitä jotakin.
Eilen sain viestin neuvolasta, jossa kerrottiin että verikokeet olivat kaikki olleet kunnossa. Eli tällä hetkellä ei ole mitään viitteitä raskaushepatoosiin. Hyvä näin, sillä nyt ei tarvitse "pelätä" sairaalaan vuodelepoon joutumista :) Enää muutama viikko jäljellä maagiseen rv 37+0, jolloin masuasukki on niin sanotusti täysiaikainen ja tervetullut maailmaan ihastuttamaan meitä <3
Luin blogisi vasta nyt. Hienoa, että kappaleeni kosketta ja pysäytti miettimään. T: Petteri (EOA)
VastaaPoistaJaksamisia. ��