Kyllä tosiaan sen tiesin jo raskauden alussa, että jossain vaiheessa närästys varmasti iskee sellaisena että oksat pois. Ja nyt se taitaa olla tullut jäädäkseen. Pari viikkoa alkaa olemaan tätä vaivaa takanapäin ja viimeinen viikko on mennyt kyllä ihan yhtäsoittoa närästäen. Rennieitä oon napsinut 1-4 päivässä, mitkä on tuoneet jonkinlaista helpotusta. Ainakin ne yrittää viedä hetkeksi sen pahimman polttelun kurkun alueen kohdalta pois. Mutta voin sanoa, että yölläkään vessassa käydessä ei ole oksennus kaukana kun röyhtäyttää ja närästää tolkuttomasti! Mies tuskailee vieressä, kun jatkuvasti pitää kuunnella röyhtäilyä. Mutta se röyhtäily ainakin helpottaa omaa oloa edes hieman :) Vaikka tietty julkisella paikalla liikkuessa onkin vähän vaivaannuttavaa.. mutta minkäs teet, kun raskaana ollaan ja näitä vaivoja on vaikka muille jakaa! ;)
Neuvolassakin tuli käytyä tänään ja jatkossa siellä saan siis käydä kerran viikossa. Verenpaineet mulla on edelleen "todella hyvät", mutta hemoglobiini on laskussa. Tästä syystä neuvolan täti sitten määräsi huomiseksi aamuksi labraan verikokeisiin. Keskiviikkona täti ilmoittaa tulokset tekstiviestitse tai puhelimitse, riippuen tietenkin itse tuloksista. Sf-mitta oli kasvanut edellisestä käynnistä, nyt siis 34cm. Pienokainen liikuskeli masussa hirmuisesti ja sykkeet oli +160 :)
Eilen ihana äitini kuvasi pyynnöstäni meitä järven rannalla auringon paisteessa :) En itse tykkää liiemmin olla kameran edessä kuvattavana.. Mutta mies vielä vähemmän! Näistä syistä sitten saatiin jopa alle kymmenen onnistunutta kuvaa sadasta. Tärkeimpänä tässä koko hommassa oli se, että saatiin muistoja näistä ajoista. Kuvia, missä olemme minä ja mies sekä pienokaisemme mahassa kasvamassa <3
Äsh, ei kun Rennietä kaapista hakemaan...
- Ann
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti