tiistai 28. lokakuuta 2014

Sydämen ultraääni

Kävin pojan kanssa kaksin lastentautien poliklinikalla edellisellä viikolla. Se oli ensimmäinen kosketus kyseiseen osastoon itsellenikin. Menimme sinne siis neuvolalääkärin lähetteellä, joka kuuli sydämestä sivuäänen 6kk käynnillä.

Käynti alkoi odottelulla, olimme 20min etuajassa paikan päällä. Sydänhoitajalle päästiin 20min myöhässä. Onneksi poika on niin reipas ja hyväntuulinen, että viihtyi tuon 40min hyvinkin sylissä. Todellisuudessa olisi varmaankin halunnut konttailla ja touhuta sairaalan likaisella lattialla. Sh:n huoneessa käynti aloitettiin verenpaineiden mittauksella, jotka tarkistettiin oikeasta käsivarresta. Paineet olivat kuulemma normaalit. Sen jälkeen katsottiin pojan pituus ja paino. Kuukauden takaiseen verrattuna paino lähti käyrillä kohoamaan ja pituus laskemaan, kun se tähän mennessä on mennyt päinvastoin. Sh tosin painotti, että jyrkästä muutoksesta ei ollut kyse. Poika vaan naureskeli sh:lle ja leluille. Ei rimpuillut tai kääntyillyt pöydällä. Sh:n huoneesta pääsemisen jälkeen menimme takaisin käytävälle odottelemaan. Vieläkin poika ihmeen hyvin viihtyi sylissä, eikä kaipaillut ruoan tai maidon perään.

Lääkärin huoneeseen pääsimme myös lopulta noin 25min myöhässä. Riisuin pojalta bodyn ja jätin housut sekä sukat jalkaan. Poika naureskeli naislääkärille ja antoi tämän ultrata ilman rimpuiluja. Johdot kiinnostivat enemmän, kuin lelut tai muut viihdykkeet. Tuntui ainakin siltä, että lääkäri ultrasi 10min ajan sydäntä jonka jälkeen sanoi, että nyt täytyisi ultrata aorttaa ja varoitteli, että siinä vaiheessa vauvat viimeistään ryhtyvät itkemään, koska se tuntuu niin epämiellyttävältä. Ja niin poika alkoikin itkeskellä, muttei mitenkään raivolla. Lääkärillä oli vaikeuksia päästä kunnon näkymään, joten sain nostaa pojan hetkeksi ilmaan ja lääkäri siirsi tyynyn pojan alle niin, että pää oli hieman takakenossa, jolloin rintakehä ja kaula paljastuivat. Aortan ultrauksessa kesti ehkä viitisen minuuttia. Sain nostaa pojan paremmin tyynyn päälle nojaamaan ja lääkäri tutki vielä alavatsan sekä nivuset, joista pulssi kuulemma tuntui hänen mielestään ihan hyvin. Lääkäri lähti hakemaan sydänhoitajan paikan päälle, koska pitäisi vielä ottaa uusinnat verenpaineista. Sydänhoitaja tuli huoneeseen ja asetteli laitteistoin valmiiksi. Verenpaineet katsottiin 3x oikeasta kädestä ja tämän jälkeen 3x oikeasta jalasta. Paineet olivat hyvät.

Lääkäri havainnollista kirjan avulla löydöksensä sydämestä. Pojalla on siis kaksipurjeinen aorttaläppä, eli bikuspidi. Normaalisti sydämen aorttaläppä on kolmipurjeinen. Täten pojalla on siis synnynnäinen sydämen epämuodostuma, joka ei näytä kuitenkaan tällä hetkellä olevan mitenkään haitallinen eikä täten estä meitä elämästä normaalia elämää. Bikuspidin lisäksi pojalla on aortan koarkaatio, eli ahtauma - mutta erittäin lievänä. Näitä nyt sitten seuraillaan ja tilannetta katsotaan, että mihin suuntaan mennään. Ahtauma voi poistua kasvun myötä itsestään tai sitten se voi pahentua. Bikuspidi taasen vaatii koko kasvuiän ajan seurantaa ja vielä kuulemma aikuisiälläkin tarkastuksen/tarkastuksia. Molemmat "vaivat" ovat tarvittaessa korjattavissa.

Raskausaikainen trikuspidaaliläpän vuoto oli tosiaankin korjannut itse itsensä ja toimi täysin normaalisti.

 
Kuvan nuolet kuvaavat veren kulkusuuntaa.
1. Oikea eteinen
2. Vasen eteinen
3. Yläonttolaskimo
4. Aortta
5. Keuhkovaltimo
6. Keuhkolaskimot
7. Hiippa (Mitraali)läppä
8. Aorttaläppä
9. Vasen kammio
10. Oikea kammio
11. Alaonttolaskimo
12. Kolmipurje (Trikuspidaali)läppä
13. Keuhkovaltimon läppä


Seuraavan ajan saimme 4 viikon päähän. Silloin käynti alkaa sydänfilmin otolla ja jatkuu sydänhoitajan luona tehtävillä mittauksilla ja päättynee lääkärin ultraukseen. Jälleen on siis pariksi tunniksi ohjelmaa luvassa sairaalalla. Sinänsä ikävää, kun nuo käynnit osuvat keskelle päivää. Tyttöä ei voi ottaa sairaalalle mukaan, kun saisi olla itsellä silmät selässä ja kaksi lisäkättä. Jotenka mies joutuu sitten ottamaan töistä palkattomia päiviä tai tunteja, riippuen meidän aikataulusta ja omasta työtehtävätilanteestaan. Mutta kyllä näistä asioista selvitään eteenpäin, nämähän on vaan järjestelykysymyksiä! :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti