Viimeisin sydänkontrolli

Jäpikän viimeisin sydänkontrolli oli pari kuukautta takaperin. Sinänsä hieman jännitti, että miten kaikki sujuu sairaalassa käydessä, kun edellisestä kontrollista oli jo ~10kk aikaa. Ensimmäistä kertaa kontrolliin saatiin mies mukaan, jotta tietää vähän tulevaisuudessa (tarvittaessa) mitä käynneillä tapahtuu ja miten ne etenevät.

Paljonhan käynneillä on aina odottelua, mutta onneksi lastenosastolla on hyvä ja monipuolinen leikkipaikka. Sairaalalla tulee olla ilmoittautuneena vähintään 15 minuuttia ennen sydänhoitajalle sovittua aikaa. Leikkipaikan puolella saa siis odotella yleensä 30 minuutin ajan, mikä on ajoista lyhyin. Sydänhoitajan luona kerrotaan kuulumiset ja voinnit, mitataan pituus ja tehdään punnitus. Sitten saadaankin palata takaisin odottelemaan.

Odottelun toinen osuus on myös yhtä arpapeliä, siinä kun saattaa kulua aikaa hyvässä lykyssä vain viitisen minuuttia tai sitten taas puolisen tuntia tai enemmänkin. Ja kun kutsu käy lääkärin pakeille, toimitaan reippaasti. Paitaa pois päältä ja lääkäri pääsee kuuntelemaan seisaalteen sydämen. Sitten siirrytään tutkimuspöydälle selälleen, jossa lääkäri kuuntelee uudestaan sydänäänet ja testaa reisivaltimopulssin. Jäpikkää asetellaan hiukan kallelleen, laitetaan piirretyt televisiosta pyörimään ja ultraus alkaa.

Tutkimuksen jälkeen saadaan pukea jäpikälle paita päälle ja kuullaan yhteenveto, lopputulema, sydämen tilanteesta. Sanotaan kiitokset ja poistutaan paikanpäältä.

Epikriisistä:

Diagnoosi: kaksiliuskainen aorttaläppä; pieni vuoto, muu kammioväliseinän aukko

Status: Yleivointi hyvä. Pituus +0.27 SD, paino +10,97 %. Ihon väri hyvä, perifeerinen verenkierto normaali. Verenpaine 102/61 mmHg. Keuhkot auskultoiden vapaat, sydämen syke tasainen, seisten ja selinmakuulla kuuluu sternumin vasemmalta puolelta kylkiluuväli III ja heikommin kylkiluuväli II systolinen, maksimissaan 2/6 vahva sivuääni. Maksa on normaalikokoinen ja reisivaltimopulssi tuntuu oikealta.

Ultraääni: Normaali nelilokerorakenne ja normaalit yhteydet. Eteiset tasakokoiset, kammiot sopusuhtaiset. Edelleen kammioväliseinän kautta näkyy oikovirtaus, joa suuntautuu oikean kammion ulosvirtauskanavan puolelle, kapea, mutta nopea, yli 3.5 m/s. Hyvä painegradientti kammioiden välillä. Kammioväliseinäaukko lihasalueella ja hyvällä etäisyydellä aorttaläpästä. Aorttaläppä avautuu asymmetrisesti, ylimmäinen purje paksuuntunut ja nyt näkyy kiinnitysmenon yhteydessä pieni vuototilkka. Aorttaläpän rengas pienehkö.

TV 23/MV 22 mm, TAPSE 26 mm, RV-RA -gradientti 14 mmHg + RA, kudosdoppler E/e -suhde välikammioväliseinä 7.4, vielä normaali. LV 32.5/20.9 mm, FS 35 %, EF 66 %, kammioväliseinä 5.8, takaseinä 5.1 mm ja RV 15 mm. Aorttaläppärengas 12 mm, tyvi 14 mm, kaari hyväkokoinen, istmus 7.2 - 7.6 mm. Normaali, hyvä pulsatiivinen virtaus.

Kammioväliseinän kautta edelleen oikovirtausta, aukko on vielä tässä vaiheessa ilman hemodynaamista merkitystä. Virtaus keuhkoihin ei ole lisääntynyt. Aorttaläppä avautuu asymmetrisesti, purjereuna paksuhko, nyt näkyy ihan pieni vuototilkka, mutta tässä vaiheessa ilman hemodynaamista merkitystä. Seurantaa jatketaan ennallaan."

Tämän käynnin jälkeen tuli pitkästä aikaa olo, että tekisi mieli kuulla jonkun muunkin sydänlääkärin mielipide nykyisestä tilanteesta ja mihin se voi johtaa näillä tiedoilla. Sekä tullaanko jonkinlaista operointia mahdollisesti tarvitsemaan tulevaisuudessa ja mitkä asiat siihen edellyttää. Epikriisin saavuttua kotiin tuli kuitenkin rauhallisempi olo. Mutta silti takaraivossa kummittelee se yksityiselle ajan varaaminen.. Seuraavan kontrollin pitäisi siis ajoittua kesän alkuun.

Sydänkontrolli ja sairastelua

Niitä, jäpikän sydänkontrolleja, on kahden vuoden sisälle mahtunut useita. Aortan kaaren lievä kapeuma korjaantui itsestään ja loppuvuoden 2015 osalta kontrollivälejä harvennettiin. Viime marras-joulukuussa jäpikän vointi kuitenkin huononi. Oli jatkuvasti väsynyt, ei jaksanut touhuta ja makasi lähinnä vasemmalla kyljellään käsi suoraksi ojennettuna. Päiväkodissakin huolestuttiin. Syksyn sydänkontrolli oli siirtynyt jo useita kertoja, milloin meidän puolelta ja milloin sairaalan puolelta. Meille oli myös sanottu, ettei peruutusaikoja ole mahdollista saada lastentautien poliklinikalta. Yhtenä joulukuisena päivänä kuitenkin sain soiton, jonka ansiosta päästiin heti samana päivänä sydänpolille tarkastamaan tilanne.

Epikriisistä:

Diagnoosit: kaksiliuskainen aorttaläppä, kammioväliseinän aukko

Tulosyy: Seuranta kaksiosaisen aorttaläpän ja kammioväliseinäaukon vuoksi. Lisäksi aortankaari oli välillä kapeahko.

Sairastunut marraskuun loppupuolella korvatulehdukseen. Edelleen päiväkodissakin ollut väsyneempi, lepäilee, ruoka ei maistu, ripulia ja pientä lämpöä. Atooppinen ihottuma edelleen.

Status: Yleisvointi hyvä. Keuhkot auskultoiden vapaat, ei vinkunaa tai rohinaa. Sydänsyke tasainen, istuen ja selinmakuulla kuuluu 2/6 vahva sivuääni kylkiluuväli IV ja karheako sternumin yläpuolelta molemmin puolin. Vatsa pehmeä, maksa normaali ja reisivaltimopulssi tuntuu hyvin oikealta.

Ultraääni: Normaali nelilokerorakenne ja yhteydet. Kammioväliseinäaukko sijaitsee oikean uloskanavan suuntaan menevän edessä lihasalueella pieni pätkä läpän tason alapuolella. Nopea oikovirtaus ja hyvä painegradientti kammioiden välillä. Aortankaari nyt hyvännäköinen ja normaali pulsatiivinen antegradinen virtaus. AV-läpät normaalikokoiset. Normaalit sisäänvirtaussingnaalit. Aorttaläpässä näkyy kolme purjetta mutta avautumisliike on kaksiosainen, toiminnallisesti kaksiosainen läppä. Ylimmäinen reuna paksuhkon näköinen. Ei vuotoa.

TV 22 / MV 23 mm, TAPSE 25 mm, V max AO 1.3/s, kudosdopplerilla kammioväliseinän puolelta E/e-suhde 10 eli poikkeava, takaseinän puolelta 7 eli normaali. LV 32/20 mm, FS 39 % ja EF 70 %, kammioväliseinä ja takaseinä 4 mm, RV 11 mm. Aorttaläppä 11 mm, tyvi 14 mm ja keuhkovaltimoläppä 17 mm. Verenkierto keuhkoihin normaali. Aortankaari istmus 12 mm.

Edelleen näkyy kammioväliseinäaukko, jonka kautta nopea oikovirtaus, tämä aiheuttaa sivuäänen. Lisäksi toiminnallisesti kaksiosainen aorttaläppä."

Kaikenkaikkiaan jäpikän loppuvuoden väsymys meni virustaudin ja korvatulehduksen jälkitilan piikkiin. Onneksi lopulta myös tuo väsymystila korjaantui joulun 'pidempien' pyhien avulla. Ehkä ensimmäiset kuukaudet päiväkodissa olivat riittävän rankkoja?

Sairastelulle ei kuitenkaan tullut loppua, vaan meidän taloudessa sairasteltiin koko kevät kahden viikon välein, jäpikkä useammin kuin neiti. Työnantajani ei jatkuvista poissaoloistani ilahtunut lainkaan, ei ymmärtänyt että miksi minun täytyi jatkuvasti jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin ja miksei mies voinut jäädä. Itse kuitenkin sain olla palkallisesti kotona sairaan lapsen kanssa kotona sen kolme päivää. Jos mies olisi kotiin jäänyt, olisi menetetty noiden päivien ajalta palkka täysin. Tätähän työnantajalle ei olisi tarvinnut edes kertoa, mutta lopulta työnantajapuolelta tullut painostus riitti ja kerroin syyn esimiehelleni. Työnantajalla on mahdollisuus pyytää vanhempia vuorottelemaan tai jakamaan sairauspäivät keskenään, mutta vanhemmat itse saavat päättää kuinka toimivat. Meidän tilanteessa oli järkevintä toimia yllä mainitulla tavalla. Tottakai olisimme muuten vuorotelleetkin, mutta rahallisesti se ei ollut järkevää.

Sairastelu kuitenkin loppui kelien lämmetessä. Touko-elokuun aikana ipanat saivat olla terveinä. Syyskuun lopulla kelien sopivasti viilentyessä sairastuttiin ensimmäisen kerran. Enterorokkoon.