Välikausi

Haasteellisen päiväkotipukeutumisen aika on jälleen käsillä. On maaliskuu ja keväiset kelit ovat saapuneet. Aamuisin lämpötila on liikkunut -3...+2 asteen välillä ja maa on yhä jäinen sekä kylmä. Tiettävästi aamupäiväulkoilun aikaan lämpöasteita on jo muutaman asteen verran enemmän, varsinkin jos aurinko paistaa. Paisteessa lumi ja jäätyneet lätäköt alkavat sulamaan, jolloin turvaudutaan kumppareihin ja kuravaatteisiin. Alle ei ole enää fiksua tunkea toppapukua, joten on suotavaa siirtyä käyttämään välikausivaatteita.

Meillä on ollut joka kevät ja syksy käytössä Polarn O. Pyretin välikausihaalarit irroitettavalla fleecevuorella. Ne ovat olleet aivan mahtavia - koska irroitettava fleece ja kestävyys. Niiden ohella päiväkotikäytössä on ollut mm. Ticket To Heavenia ja Reimaa - hyviä nekin.

Nyt vaan heräsin tähän välikauteen myöhässä. Tai siis juuri silloin, kun se täällä alkoi ajankohtaista olemaan. Mutta myöhässä siksi, sillä PoPin liikkeistä ympäri maan on myyty loppuun jo kaikki siniset fleecelliset vk-haalarit koossa 110. Vaikka neidille menisi vielä hyvin tuo 104 koon puku, on se kuitenkin siirrettävä jo jäpikän käyttöön, jolle koon 92/98 puvut ovat liian nafteja.

Joten hätäpäissäni turvauduin ostamaan neidille NameItin softshell -haalarin. Jonka alle on tungettava vielä villahaalaria. Ja silti neiti meinaa ulkona touhutessaan kylmettyä. Paljon olen kuullut kehuja tästä haalarista, joten testataan. Miinusta tulee puvun mitoituksesta. Niska-haara väli on nafti siinä suhteessa, missä hihat ja lahkeet ovat ylipitkiä. Ja jos vertaatte näitä ylä- ja alapuolella olevia kuvia keskenään, niin kuvistakin näkee, kuinka NameItin haalarin hihansuut ovat väljemmät - eli ilman rukkasia joutuu hihoja kääntämään rullalle, koska pienet kapeat kädet eivät pidättele noin väljiä hihansuita. Harmi!

Tämän viikonlopun olen yrittänyt löytää käytettynä PoPin fleecellistä haalaria, jotta saisin tuon neidin pidettyä ulkoiluissa tarpeeksi lämpimänä - ilman toppahaalaria. Mutta katsotaan.. Ihanaa aurinkoista sunnuntaita!

Sairastupaan herkkua

Tälle viikonlopulle oli kalenteriin buukattuna useammatkin juhlat, mutta niin sitä vaan taas sairastupaillaan. Edellisen sairastupailun takia kuopuksen 3-vuotis juhlat jäi pitämättä ja täten herkut kyhäämättä, joten olin itsekin odottanut että pääsisin vähän herkuttelemaan muiden kyhäämiä gluteenittomia antimia. Noh, väliäkös sillä - nimittäin ipanathan harmistuivat itkuihin saakka sitä, että kaikki juhlat jäävät taas väliin. Harmi.

Onneksi törmäsin heti aamulla Miia Metson blogissa tähän herkkuun! Keittiön kaapissa oli vielä   jemmassa 100g tummaa suklaata ja kaikki muukin tykötarpeellinen löytyi, joten päätettiin ipanoiden kanssa kolmistaan väsätä yhdessä kakku uuniin.

(Fazerin tumma suklaa)

Hieman sovelsin Miian ohjetta, joten tässä oma ohjeeni:

150g laktoositonta voita

100g tummaa suklaata (gluteeniton, laktoositon)

2dl sokeria

2tl vaniljasokeria

3dl gluteenitonta hienoa jauhoseosta

ripaus suolaa

Uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sulata voi kattilassa. Ota kattila levyltä pois ja lisää joukkoon tumma suklaa. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut voin joukkoon. Mittaa kuivat ainekset kulhoon, lisää sulanut seos ja sekoita. Valuta taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (itsellä oli käytössä 16cm halkaisijan irtopohjavuoka). Paista uunissa 15-20min, riippuen taikinan paksuudesta.

Itse pidin kakkua uunissa 18min ajan ja koostumus jäi keskeltä löysähköksi - toimi hyvin. Ipanoille tarjoilin kakkupalat laktoosittoman vaniljajäätelön kera. Kipeä kuopus ei kakkua edes maistanut, mutta jäätelöt maittoivat.

Jälleen terveempää huomista odotellen..!

Influenssa

Kuumeilun alkamisesta reilu viikko takanapäin. Joka paikkaan koskee ja kolottaa, aaltoillen. Jalkoja ja käsiä pakottaa. Päätä särkee. Vatsa on sekaisin ja pienikin turvotus on kadonnut, puntarin lukema tipahtanut pari lukua alaspäin. Ruokahalu on kateissa. Yskityttää ja kirkasta limaa irtoaa samalla tavoin, kuin viikkoa aiemminkin. Väsyttää ja hengästyttää helposti. Heikko ja huono olo, huimausta unohtamatta.

Kävin työpaikalla kääntymässä. Se käynti osoitti, että olin edellisenä päivänä tulkinnut omaa oloani "oikein". En ollut vielä tarpeeksi työkykyinen. Vaikka en edes rehkinyt, olin silti hetkessä hikinen ja yhtä aikaa palelin. Siinä vaiheessa, kun tunsin pistävää kipua ritakehällä, työkaverin kehoituksesta tajusin luovuttaa ja varata ajan lääkärille.

Oirekuva täsmää kyllä influenssaan ja osa oireiluista sopii myös Tamiflu -lääkitykseen. Kuulemma moni kieltäytyy toistamiseen lääkekuurista, koska ovat saaneet lääkkeestä enemmän haittoja kuin hyötyjä. Ja hyvällä tuurilla taudin potemisaika on lyhentynyt vain noin vuorokaudella.

Vaikea siis sanoa, että otanko kyseisen lääkityksen vastaan toistamiseen jos joskus tulevaisuudessa influenssatartunta yllättää. Kamala tauti kaikkinensa. Ja toivon, että jos ipanat tämän sairastivat, niin selviäisivät ilman jälkitauteja. Tai jos eivät ole tätä sairastaneet, niin eivät sairastuisikaan. Enkä tietenkään itsellenikään jälkitauteja toivo.

Terveempää loppuviikkoa kohti!

J09 Influenssa, aiheuttaja tietyt tunnistetut virustyypit

Pari viikkoa sitten heräsin kurkkukipuun. Neljäntenä aamuna siitä lapset heräsivät räkäisinä ja samaisen päivän iltana esikoisen käytös enteili nousevaa kuumetta. Seuraavana aamuna kuumemittari näyttikin sitten lämpöä ja iltapäivällä sitä oli jo reilut 38.

Siitä seuraavana aamuna suunnistin esikoisen ja kuopuksen kanssa lääkärille. Kuume oli sillä hetkellä laskussa. Koska kuopus oireili täysin samalla tavoin, pyysin lääkäriä katsomaan samalla myös hänen korvansa. Sieltä löytyikin molemmin puoleinen korvatulehdus, johon saatiin antibioottikuuri.

Kun pääsimme takaisin kotiin, olimme kaikki kolme aivan heikkoina. Esikoisella kuume oli palannut takaisin 38, oma ja kuopuksen lämpö oli myös selkeästi koholla. Linnoittauduimme sohvalle peittojen alle.

Seuraavana aamuna heräsin itsekin jo kuumeisena. Lääkäri oli kirjoittanut lapsen nimellä vain kaksi päivää sairauslomaa, koska kummallakaan ei lääkärikäynnin aamuna ollut kuumetta (kunnes tosiaan kotiin palasimme). Varailin alkuillalle työterveyteen ajan, koska tiesin ettei töihin ollut ainakaan seuraavana päivänä menemistä ja mies oireili samanlaisella tautikuvalla. Ties vaikka kohta olisimme kaikki yhtäaikaa kipeänä.

Lääkärissä käytiin jälleen pitkä keskustelu viime vuoden puolella tehdyistä diagnooseista ja mietittiin tämän hetken tilannetta. Lääkäri sydäntä kuunnellessa sanoi kuulevansa selkeän sivuäänen. Kerroin, että sairaalareissulla oli todettu, että sivuääni on vahva virtausääni - hän oli samaa mieltä. Sairauslomaa loppuviikko ja lisäksi sain lähetteet laboratoriokokeisiin.

Ipanat alkoivat tervehtyä kolmen päivän kuumeilun/ lämpöilyn jälkeen ja menivät loppuviikosta takaisin päiväkotiin. Oma oloni kuitenkin paheni. Särkylääkkeet alentivat kuumeen hetkellisesti, mutta sitten taas lämpö palasi lähtölukemiin (38,5-39). Viidentenä päivänä pakottauduin heti aamusta labrakokeisiin ja samalla varasin ajan erikoislääkärille. Oirekuvan kartoituksen jälkeen kävin uudestaan labrassa verikokeissa ja influenssatestissä, jonka jälkeen vielä sydänfilmissä ja keuhkoröntgenissä.

Pääsin nopeasti takaisin lääkärin huoneeseen jossa kuulin, että olin antanut positiivisen näytteen Influenssa A:sta. Sen lisäksi sydänfilmini oli (edelleen) poikkeava. Koska itse en ollut nähnyt lainkaan helmikuun viimeisintä sydänfilmiä enkä ollut saanut kardiologin kirjettä, sovimme että käyn samalla reissulla päivystyksessä josta saisin vastauksen sydänasioihin.

Sydänfilmi oli täysin samanlainen edellisten kanssa. Sain kuulla, että kardiologi oli suositellut kontrolli-EKG:ta kesän lopulle. Sovimme lääkärin kanssa, että samalla kertaa katsottaisiin myös hemoglobiinin tilanne. Tällä hetkellä hb arvo oli jopa 139 (tosin rautavarastot vieläkin osittain alhaiset/ alarajoilla).

Pääsin kotiin apteekin ja Tamiflu -lääkekuurin kanssa. Lääkkeen tarkoituksena on pysäyttää kehossa jylläävä influenssa ja täten katkaista myös kuumeilu. Vielä kolmannen kuuripäivän kohdalla oli lämpöilyä. Yhä myös heikko sekä kolottava olo. Flunssaa unohtamatta.

Huomenna pitäisi selviytyä takaisin töihin. Olo on yhä heikohko, mutta eipä se liene ihmekään viikon kestäneen makuulla olon ja sairastamisen jälkeen. Jos itse saisin päättää, lepäilisin vielä kotona - mutta huomenna sen näkee, että onko jo riittävän kunnossa. Toki lääkärit kertoivat kaiken maailman jälkitaudeista, mutta täytyy toivoa että niiltä vältyttäisiin.

Onko teillä tai oletko itse sairastanut tiettävästi influenssan? Miten toipuminen sujui? Tuliko jälkitauteja?

Vähäluminen talvi

Havahduin ajattelemaan kulunutta talvea ja lumisuutta, kun viikonlopun jälkeen neidille täytyi ottaa päiväkotikäyttöön toppahaalari numero 3.

Ensimmäisellä toppahaalarilla aloiteltiin viime vuoden puolella pakkasten alkaessa, eikä silloin ollut mahdottomasti lunta maassa. Maa oli jäinen ja täynnä pikkukiviä, juuri niitä haalareiden vihollisia. Sama Polarn O. Pyretin haalari oli ollut esikoisella edellisenä talvena myös päiväkodissa ja kestänyt silloin hyvin - olihan luntakin huomattavasti enemmän. Nyt ei kuitenkaan kulunut kauaakaan aikaa, kun haarasaumojen vierustat, pylly ja polvi alkoi irvistelemään. Yritin saada haalarin kestämään vielä tovin kauemmin siinä toivossa, että maa vielä peittyisi lumeen. Laitoin jokaiseen irvistelevään kohtaan itsestään liimautuvia paikkoja - mutta jo muutaman päiväkotipäivän jälkeen kaikki paikat lähtivät pois. Olisi ilmeisesti ollut syytä hankkia jotain järeämpää.

Ei auttanut, kuin ottaa kaapissa jemmattuna ollut uusi NameItin toppahaalari käyttöön. Luntakin oli välillä jo hieman enemmän. Suunnilleen viiden viikon käytön jälkeen polvista alkoi väri haalentua ja arvelin, että tuskin menee kauaakaan kun polvet rikkoutuvat. Noin seitsemän viikon jälkeen toinen polvi jo rikkoontui.

Päiväkotikäyttöön pääsi siis kolmantena MiniRodinin toppahaalari, joka on meitä aiemmin ollut yhden lapsen käytössä. Saa nähdä, päästäänkö tällä haalarilla välikausivaate-aikaan saakka. Toivon kovasti! Vaikka kaapeista löytyy vielä kaksi muuta neidin haalaria (MiniRodini ja Molokids), en tohtisi niitäkin rikkouttaa.

Miehen ajatelma "ostetaan neidille sellaisia haalareita, mitkä voi seuraavaksi siirtää jäpikän käyttöön" ei taida meidän neidin kohdalla täysin toteutua. Neiti on ulkona niin touhukas, hankkiutuu aina kivikkojen, puunrunkojen ja liukkaiden paikkojen ääreen, niin että haalarit päätyvät todellakin kovalle hankaukselle ja koetukselle.

Jäpikän meno ulkona on huomattavasti rauhallisempaa. Toppahaalari numero 2 on kylläkin käytössä, mutta ihan sillä, että ensimmäinen haalari ei täysin kuluisi rikki ja tämä toinen on aavistuksen isompaa mitoitusta.

Tästä päästään oikeastaan seuraavan ulkovaatekriisiin, sillä huomasin että viime syksyn välikausivaatteet ovat enemmän kuin hieman nafteja. Etsintään haalareita vaiko housut ja takki -yhdistelmiä? Minkä merkkisiä tällä kertaa?

Gluteenitonta rieskaa

Siivouksen lomassa tuli hieman sotkettua, kun piti keksiä jotain syötävää välipalaksi ja illalle. FODMAP -keittiön resepteistä löysin tattaririeskan ohjeen. Pikainen kaappien läpikäyminen ei tuottanut 100% raaka-aineiden osumaa, joten päätin soveltaa.

Ensinnäkään, kaapista ei löytynyt tattarihiutaleita - rouhetta sekä jauhoa kylläkin. Joten päätin tehdä rouhepaketin ohjeen mukaisesti tattaripuuron. Mokasin heti alkuun siinäkin, kun kaadoin rouheet huoneenlämpöisen riisimaidon sekaan - enkä ohjeen mukaisesti ensin liedelle veteen turpoamaan. En osaa sanoa, että minkälaista puuro olisi ohjeen mukaisesti tehtynä, mutta kelpuutin lopputuloksen. Lisäksi tattaririeskan ohjeista poiketen korvasin kaurajauhot rautapitoisilla teff-jauhoilla. Myös siemenvarasto ammotti tyhjyyttään, joten rieskoihin tuli pelkästään pellavansiemeniä.

Tattaripuuro

2dl tattarirouhetta

5dl vettä

5dl riisijuomaa

1rkl öljyä

1tl intiaanisokeria

1/2tl Himalajan ruususuolaa

ripaus kanelia

Kypsennä tattarirouhetta vedessä kunnes vesi imeytyy suurimoihin. Lisää riisijuoma ja kuivat aineet kattilaan. Kypsennä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin 30 minuuttia.

Kaada valmis puuro kulhoon ja anna jäähtyä. Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen.

Rieskat

valmis tattaripuuro

2 kananmunaa

50g tattarijauhoja

50g teff-jauhoja

20g pellavansiemeniä

1tl psyllium jauhetta

1/2tl Himalajan ruususuolaa

Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään. 50g jauhoja on hieman vajaa 1dl. Lisää kananmunat ja kuivat aineet jäähtyneen tattaripuuron sekaan. Sekoita. Nostele leivinpaperin päälle noin kahdeksan reiluhkoa ruokalusikallista valmista seosta. Painele sormin tattarijauhojen avulla rieskat muotoonsa. Rei'itä rieskat ennen uuniin laittoa, jotteivat ne kohoa. Paista rieskoja uunin keskitasolla noin 13-15 minuutin ajan, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä itseensä.

Itse sain taikinasta tehtyä 16 pienehköä rieskaa ja yhden isomman. Ison rieskan hyödynsin pitsapohjana, josta tulee vielä oma postauksensa.

Ystävänpäivä

"Ystävät ovat kuin tähtiä,

aina olemassa vaikkei niitä näkisi!"

Pitää paikkansa. Edelleen, melkein kolmekymppisenä, itseltäni puuttuu se sydänystävä. Ystävä, jolle voi aina tarvittaessa soittaa. Ystävä, jonka luokse voi mennä kylään lähes milloin vain. Ystävä, jonka kanssa voi jakaa niin ilot kuin surut.

Onneksi on kuitenkin ystäviä, joiden kanssa voi aina jatkaa puhumista siitä, mihin viimeksi jäätiin - vaikka aikaa näkemisen välillä olisi vierähtänyt vuosi tai kaksi.

Ystäviä, joiden olemassaolon tietää, vaikkei heitä näkisi pitkiin aikoihin. Ystäviä, joihin voi luottaa.

Onneksi on oma mies, joka on yksi sydänystävä. Tärkein ja läheisin. Ilojen ja surujen jakaja. Ipanoiden isä. Rakkaus.

Muistakaa ystäviänne, muulloinkin kuin ystäväpäivänä ❤

IBS ja FODMAP

Juuri kun postasin aiemman Kauraleivät -postauksen, törmäsin tämän päivän Ilta-Sanomien -julkaisuun IBS:stä ja FODMAP-ruokavaliosta.

Totesin postauksessa, että keliakia on poissuljettu itseltäni verikokein sekä paksusuolen tähystyksessä. Diagnooseina IBS, lievä refluksi ja anemia.

"Ihmiset yhdistävät vatsavaivat helposti laktoosi-intoleranssiin tai keliakiaan, vaikka ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on paljon yleisempi vaiva.

– IBS on kymmenen kertaa todennäköisempi kuin keliakia. Ihmiset epäilevät usein gluteeni- ja maitoherkkyyksiä, mutta tämähän se yleisin vaiva on, sanoo lääkärikeskus Aavan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen."

Omat oireeni ovat tyypillisiä. Turvotus, tukaluus, vaihtelevasti ummetus ja ripuli. Sekä jatkuva aristaminen, kipu sekä paine tietyissä kohdissa kehoa, mm. ylävatsalla vasemman kylkikaaren alla jossa sijaitsee tiukempi suolen mutka (tähystyksessä teki todella kipeää ko. kohdassa). Yhtälailla myös vasemmalla ja oikealla alavatsalla. Vatsan toiminta vaihtelee jatkuvasti. Välillä on ummetusta ja sitten taas ripulia. Ei löydy kultaista keskitietä. Lääkärirumban aikana tajusin, että omat oireeni alkoivat vuonna 2008 Thaimaan matkan yhteydessä ja sen jälkeen olivat kaikista pahimpina.

"Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastaa noin 300 000 suomalaista. Tyypillisiä oireita ovat vatsan turvotus, tukala olo tai kipu vatsassa sekä ummetus- tai ripulioireet. Kaikki kokevat näitä oireita joskus, mutta IBS voidaan diagnosoida, jos oireet ovat kroonisia ja kipu jatkuvaa.

– IBS on kymmenen kertaa todennäköisempi kuin keliakia. Ihmiset epäilevät usein gluteeni- ja maitoherkkyyksiä, mutta tämähän se yleisin vaiva on, sanoo lääkärikeskus Aavan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Laatikainen sanoo, että IBS:ää joskus hiukan vähätellään eikä pidetä kovin vakavana vaivana, vaikka se voi aiheuttaa pahemmat oireet kuin elimelliset sairaudet.

– Kivut voivat olla kovat, ja ripuli tai ummetus tai niiden vuorottelu vaikeaa. Olen myös nähnyt vastaanotolla kuvia potilaiden mahoista, jotka ovat turvonneet aivan hillittömästi. Vatsa voi olla aamulla litteä mutta illalla näyttää siltä kuin olisi kuudennella kuulla raskaana."

Sekä lyhyt tiivistelmä FODMAP-ruokavaliosta.

"Mikä FODMAP?

FODMAP-ruokavalio tehoaa näihin oireisiin, koska siinä ongelmia aiheuttavat ruoka-aineet vähennetään minimiin.

– Se vähentää suolistossa syntyvää kaasua ja veden siirtymistä suoleen, mistä ripuli johtuu. Tyypillisesti moni löytää pidemmällä aikavälillä 5–10 ruoka-ainetta, jotka aiheuttavat pahimpia oireita, ja välttää niitä.

Tutkimusten mukaan oireet vähenevät FODMAP-ruokavalion avulla yleensä puoleen. Laatikainen suosittelee kokeilemaan rajoituksia, jos vatsaoireet ovat vaikeat.

– Siitä saattaa saada todella merkittävän hyödyn. Jos ruokavalio jää jatkuvaksi, suosittelen varmistamaan ravitsemusterapeutilta, että ravinto on tarpeeksi monipuolista.

IBS:lle on tyypillistä oireiden aaltoilu kuukausien tai vuosien mittaan. Jos oireet katoavat, FODMAP-dieettiä ei tarvitse jatkaa.

– Nykyään suositellaan, että kieltolistaa noudatetaan vain niin kauan kuin se on tarpeen.

Ohjeita FODMAP-dieetin noudattamiseen:

Tyypillisesti vältettävät elintarvikkeet:

• Palkokasvit (linssit, pavut, herneet)
• Sipulikasvit
• Kaalit
• Makeiset ja muut tuotteet, joissa on ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia
• Laktoosi (siirry laktoosittomiin maitotuotteisiin)

Myös näiden välttämistä voit kokeilla:

• Vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetut viljatuotteet (leivät, hiutaleet, murot, puurot, leivonnaiset)
• Omena, päärynä, kirsikka, luumu ja vesimeloni
• Parsa, artisokka
• Sienet

Jos oireet eivät vähene, kysy ravitsemusterapeutilta lisää vältettäviä ruoka-aineita ja varmista ruokavalion turvallisuus.

Lähde: Terveyskirjasto

Katarina Pimiä "

Kauraleivät

Itselleni uuteen FODMAP-ruokavalioon siirtyminen ei sujunut viime vuoden puolella ilman mutkia. Välissä oli monen kuukauden sairastelut ja yksinkertaisesti en vain jaksanut kiinnostua 100% siitä, mitä suusta alas laitan. Se kyllä tuntui olossa ja näkyi ulkomuodossa.

Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa skarpannut enemmän ja karsinut jälleen ruokavaliosta suolistoa ärsyttäviä ruoka-aineita pois. Yksi suurimmista vihollisistani on selvästi vehnä. Sairaalassa tehtyjen verikokeiden (ja tähystyksen) mukaan en ole keliaakikko, mutta IBS (ärtyvän suolen oireyhtymä) voi yhtälailla herkistää vehnälle. Ja mistä tiedän sen olevan vehnä? Itselläni se näkyy ehkä parhaiten siinä, että syötyäni vehnäpitoisia ruokia/leipää, turpoan kolminkertaisesti siitä, mitä vatsani on aamulla herätessä ollut. Ja vatsani ei myöskään toimi. Eikä se turvotus lähde pois yhdessä yössä sen jälkeen, kun on ollut päivän syömättä mitään vehnäpitoista. Esimerkiksi nyt olen vältellyt vehnää ja muita kiellettyjä jauhoja kuuden päivän ajan ja tänään, kuudentena päivänä, vatsani ei ole turvonnut jättikokoiseksi. Näinä hetkinä, kun sen turvotuksen poissaolon tajuaa - tajuaa myös, että miksi pitäisi vältellä niitä suolistoa piinaavia ruoka-aineita.

FODMAP-ruokavalioon siirtyessä ostin kaupoista paljon pakkaseen gluteenittomia kauraleipiä, kauraa ja porkkanaa. Sämpylöitä ja viipaleleipiä. Mutta aiemmin niin hyvään totuttua on ollut vaikea siirtyä syömään suhteellisen kuivahkoja ja mauttomia gluteenittomia leipiä.

Lidlin paistopisteessä myytävä kaurasydän on kerrassaan maukas. Se on valmistettu Suomessa, luomutuote, laktoositon ja 100% kauraa. Miinuksena voimakassuolaisuus. Ja toki mahdollisuus on, että kaurasydän sisältää pieniä määriä vehnää, ruista ja maitoa.

"KAURALEIPÄ. LAKTOOSITON. Ainesosat: täysjyväkaura* 57 % (jauho, litiste, hiutale, lese), vesi, siirappi*, psylliumkuitu, hiiva, suola (suola, jodi). *luonnonmukaisesti tuotettu. Kauraa 100 % viljaraaka-aineesta. Saattaa sisältää pieniä määriä vehnää, ruista, seesaminsiementä ja maitoa. Käsitelty samoilla välineillä kuin tuotteita, jotka sisältävät kananmunaa, sinappia, soijaa, selleriä ja pähkinää. Valmistettu Suomessa. Ravintoarvo/Näringsvärde Ø/100 g: Energiaa/Energi 996 kJ/236 kcal; Rasvaa/Fett 4,5 g, josta tyydyttynyttä rasvaa/varav mättat fett 0,8 g; Hiilihydraatteja/Kolhydrat 38,8 g, joista sokereita/varav sockerarter 3,1 g; Ravintokuitua/Fiber 4,9 g; Proteiinia/Protein 7,7 g; Suolaa/Salt 1,76 g. Voimakassuolainen./Kraftigt saltad. Laktoosia/ Laktos: <0,01 g / 100 g." (Kopioitu Lidlin sivuilta.)

Tällä viikolla päätin testata Fazerin vatsaystävällistä kauraleipää. Täytyy sanoa, että olin etukäteen hieman skeptinen - lopulta kuitenkin leipä päihitti odotukset. Odotin kuivaa ja mautonta, mutta leipä oli suhteellisen mehevä ja makuakin löytyi. Plussana myös vähäisempi suolapitoisuus. Hieman kiikunkaakun olen tuon leivän koon kanssa, palat ovat nimittäin pienehköjä. Mutta lisähöysteillä saa toki itse tehtyä täyttävämmän.

"Vesi, täysjyväkaura (45 %)(jauho, hiutale, rouhe), auringonkukansiemen (7 %), kaurajauho, kurpitsansiemen (2 %), rypsiöljy, psylliumkuitu, kuivattu taikinajuuri (kaura), kaurakuitu, hiiva, jodioitu suola, säilöntäaine (E200) ja sakeuttamisaine (E412). Tuote onleivottu linjalla, jossa käsitellään myösmuita viljoja. 100 % leivän viljasta on kauraa." (Kopioitu Fazerin sivuilta.)

Molemmat ipanat myös pitävät kumpaisistakin kauraleivistä. Pakastekaappien gluteenittomat kauraleivät eivät heille maistu.

*Teksti ei ole maksettua mainontaa, vain oma kertomani kokemus ja samalla ilmainen mainos yllämainituille.

90 minuuttia

Maanantai ja vapaapäivä. Heräsin aamulla kuuden jälkeen, kun jäpikkä kömpi meidän väliimme. Oma olo oli heti herätessä hyvä ja virkeä. Liekö tuo nyt toisaalta ihmekään, kun suhteellisen levollista unta oli takana 9h verran. Ipanat eivät yöllä herätelleet, mutta kuorsaavaa miestä sai töniä useampia kertoja.

Aamutoimet sujuivat ipanoiden osalta suhteellisen kivuttomasti. Ja miehen matkassa lähtivät iloisina kohti päiväkotia. Itse jäin nauttimaan hitaasta ja rauhaisasta aamusta Netflixin parissa.

Viikonlopun siivoustouhujen lomassa olin päättänyt, että nyt saisin kerrankin luvan panostaa itseeni ja omaan hyvinvointiini. Kroppa on kiukutellut kaikenlaisten särkyjen ja puutumisten kera töihin paluun jälkeen, joten tuumailin että hieronnasta voisi olla apua. Edellisestä hierojalla käymisestä oli aikaa jo melkein kymmenisen vuotta. Tai siis siitä ensimmäisestä ja tähän mennessä ainoasta käynnistä. Vaikkakin niska, hartiat ja selkä olisivat kaivanneet hierojalla käyntiä  huomattavasti useammin.

Varasin siis viikonloppuna hieronta-ajan fysioterapeutille. Ehkä 60 euroa 90 minuutin kokovartalohieronnasta ei olisikaan kovin paha hinta, jos se auttaisi avaamaan paikkoja ja voimaan paremmin.

Hierontaan mennessä taivas oli pilvinen. Aavistuksen jännitti, että kuinkahan kestäisin kireiden lihasten availun. Mutta loppupeleissä homma suijuikin kivuttomasti. Vaikka varsinkin yläselän jumiutuneilla kohdilla teki tiukkaa.

90 minuuttia meni todella nopeasti jutellessa.. Selälleen kääntyessä tuntui siltä, että veret lähtivät kunnolla liikkeelle ja melkein silmissä pyöri - hyvällä tapaa.

Hierontapöydältä ylös noustessa pää oli hieman tönkköinen ja lihaksissa tuntui painavalta, mutta lämpimältä. Kovaan janoon kulautin puolisen litraa viileää vettä. En tohtinut tokkuraisena lähteä heti ajelemaan kotiin, joten piipahdin läheisessä kaupassa ostoksilla. Aurinko oli alkanut paistaa.

(Tuttuna) ohjeistuksena sain kehoituksen ottaa loppupäivän rennommin ja juoda paljon nestettä pitkin päivää. Loppupäivän liikuntana oli siis vain rauhaisa kävely, kun hain ipanat päiväkodilta.

Ja aivan varmasti varailen seuraavan ajan hierojalle kuukauden päähän!

Vuorokausi kuopuksen seurassa

Erikoinen viikonloppu. Vapaapäiviä kolme kappaletta. Mies reissussa. Esikoinen (neiti) ensimmäistä kertaa yökylässä sukulaisilla. Minä ja kuopus (jäpikkä) vuorokauden verran aivan kahdestaan. Outoa. Rauhaisaa. Ihanaa.

Jäpikkä on ollut aina loistotyyppi! Se ei kuitenkaan näin kaksistaan ollessa riehu joka kolmas sekunti saati ole kiusanteossa joka viides sekunti. Vaan jaksaa keskittyä yhteen puuhaan huomattavasti kauemmin, kuin mitä koko perheen ollessa koossa. Auttaa mielellään ruoan teossa (sitä tekee muutenkin), mutta vieläpä erityisen innokkaana. Tulee paljon syliin, halii ja suukottelee (omasta tahdostaan ja pyynnöstä). Jos astuu äidin varpaiden päälle, pyytää heti anteeksi (ja saa anteeksi). Suostuu reippaana potalle (yrittää ainakin). Kaikki äidin tekemisehdotukset kelpaavat. Ulos lähtiessä pukee itse niin pitkälle, kuin parhaiten onnistuu (apua lähinnä pipon nauhojen solmimisessa, vetoketjun loppuun vetämisessä ja lahkeet kenkien päälle).

Eniten varmasti arjesta poikkeavaa on ollut se, että vuorokauden aikana jäpikkä ei itkenyt kertaakaan. Minkään kanssa ei hermostunut lainkaan. Oma olokin tuntui paljon levänneemmältä, kun on saanut olla hampaita kiristelemättä. Eikä ole tarvinnut toimia kertaakaan erotuomarina ja täten voinut jättää myös ne kymmeneen laskemiset väliin.

Mutta kyllä me niitä kahta muuta jo kaivataan! ❤