Viime viikolla oli siis kontrolliultra. Joka osui kyllä hyvään saumaan, sillä olin kärsinyt taas astetta kivuliaammista supistuksista kahtena edeltävänä päivänä. Äippäpolilla ottivat sitten kaikenmaailman testejä ja sydänkäyrillekin laittoivat; siinä ollessa piirtyi useita supistuksia. Ne eivät olleet kylläkään lainkaan niitä kivuliaita. Pissa oli puhdas ja verenpaineet 133/74. Kuulin myös maanantain verikokeiden tulokset, hemoglobiini oli laskenut lukuun 94 tuplarauta-annoksesta huolimatta. Ultran puolella katsottiin sitten nopeasti vauvan painoarvio ja että kaikki on kunnossa perätilassa majailevalla pojalla. Painoarvio oli 2200g, eli kasvua olisi tullut viidessä viikossa 1200g. Lapsivettä oli normaalisti.
Ultrauksen jälkeen lääkäri ja kätilö toimivat yhdessä ja minulta otettiin kohdunsuulta näyte, joka kertoisi että onko juuri nyt päällä ennenaikaisen syntymän uhka. Myös streptokokki-näyte otettiin. Tämän jälkeen lääkäri tutki käsikopelolla kohdunkaulan pituuden ja kohdunsuun tilanteen. Kaulaa jäljellä 2cm ja kohdunsuu pehmennyt. Edellisellä kerralla viisi viikkoa sitten kaulaa oli jäljellä 3,5cm ja kohdunsuu kiinteä. Kohdunsuulta otettu näyte oli valmis ja se oli negatiivinen, onneksi. Tämän jälkeen osaston ylilääkäri kertoi, että jos kohdunsuu olisi ollut vähääkään auki tai näyte olisi ollut positiivinen, olisin joutunut jäämään osastolle ja saanut heti ensimmäisen kortisonipiikin vahvistamaan vauvan keuhkoja. Tuo uutinen tuli hieman puskista, kun en todellakaan ajatellut että oltaisiin nyt tässä edes lähelläkään moista tilannetta. Mietin heti kuumeisesti päässäni, että mitenhän meidän esikoisen hoitojärjestelyt ja kaikki..
Puhuimme lääkärin kanssa sitten tulevasta sektiosta. Sehän se tulee nyt olemaan aivan varmasti. Kysyin, että joko sitä aikaa voitaisiin varata. Lääkäri kertoi jo tietämäni, että aikoja voi suunnitellulle sektiolle varata viikoille 38-39 alkaen. Mutta hänen mielestään tämä raskaus ei tule kestämään sinne saakka, vaan nyt edetään päivä/viikko kerrallaan. Hän ehkä vihjaili hienovaraisesti, että seuraavalla kontrollikäynnillä kannattaa olla varautunut sektion ajankohtaisuuteen. Jos supistukset jatkuvat tai kohdunsuu lähtee avautumaan ja viikot 34+0 ovat täyttyneet, on siis edessä sektio. Mutta koska ollaan vielä noiden viikkojen alapuolella, tulee nyt ottaa rauhallisesti. Levätä ja valmistautua tulemaan. Vauvan on hyvä vielä kasvaa mahassa. Ja yheyttä täytyy ottaa äitiyspolille/synnärille jos supistukset jatkuvat useita tunteja kivuliaina tai lapsivedet menevät yms.
Neuvolassa kävin sitten eilen. Heti alkuunsa sain kuulla, että streptokokki-näyte on positiviinen. Eli minulla on nyt todettu Sterptokokki B. Siinä saattaa nyt olla jälleen yksi selittävä syy näille supistuksille. Lisäksi tietenkin tämä kohdun rakennepoikkeavuus aiheuttaa omat vaivansa.. Noh, nyt tiedämme että sektioon mennessä tulee minun saada antibioottitippa suoneen ja vauva tarvitsee omansa synnyttyään. Ja seuraavat 3kk sitten seuraillaan vauvan vointia ja jos kuumetta vauvalla ilmenee, tulee heti hakeutua sairaalan päivystykseen, ei missään nimessä terveyskeskukseen. Listaan vielä tämän tekstin alapuolelle noista streptokokin haittavaikutuksista ja ilmenemisestä.
Tämän keskustelun jälkeen mitattiin verenpaineet, jotka olivat 143/84. Eli yläpaineet aavistuksen koholla, mutta uskoisin että nämä juuri kuulemani uutiset vaikuttivat tässä. Paineita ei mitattu toistamiseen. Hemoglobiini oli jälleen tippunut viikossa, nyt lukema oli 91. Neuvolan täti päätti, että nyt vaihdan tuon Compiron Fe -valmisteen "tuttuun ja turvalliseen" Obsidaniin. Eli sitä tulee nyt ottaa 2 tablettia mehulasillisen kera yöllisellä vessareissulla. Jospa se hemppa saataisiin nyt nousemaan edes sinne lukemaan 100! Sitten kuunneltiin sydänääniä ja otettiin sf-mittaa. Sydänäänet +132-135 ja sf-mitta 33cm. Keskusteltiin vielä, että onko mies nyt ymmärtänyt ja sisäistänyt tämän tilanteen, että vauva pitäisi saada pidettyä mahassa vielä mielellään nämä pari viikkoa ja miten hän on asian ottanut. Neuvolan täti myös mietti siinä, että pitäisikö hänen passittaa minut kuitenkin heti seuraavana päivänä lääkärille tutkituttamaan tilanne - kun olin kertonut hänelle kuinka viikonloppuna oli taas supistellut kivuliaasti ja olin joutunut ottamaan särkylääkettä yms. Sanoin, että sain kuitenkin yöllä nukahdettua reilun tunnin päästä 1g Para-Tabsin otosta, joten omasta mielestäni tarvetta lääkärikäyntiin ei ehkä olisi.
Neuvolakäynnin jälkeen sain mennä jälleen labran puolelle antamaan verinäytteet, tuloksista lääkäri sitten soittelee torstaina. Siinä odottaessa tajusin, että janotti aivan kamalasti ja yhtäkkiä iski heikotus päälle. Huoneeseen päästyäni pyysin saada mukillisen vettä ja hoitaja antoi jääkaapista vielä pillimehun, jonka sain juoda näytteiden annon jälkeen. Hoitaja oli jälleen sama, kuin viikko sitten ja keskustelut jatkuivat siinä samoista aiheista, kuin mihin edellisviikolla olimme jääneet. Toimenpiteen jälkeen menin istumaan aulaan vielä noin 20min ajaksi, kunnes olo alkoi tasaantua. Kauppaan oli "pakko" lähteä, joten käväisin nopeasti KappAhlista hakemassa pojalle uuden raita-bodyn ja housut <3 Sitten siirryin ruokakauppaan lyllertämään ja vähän väliä piti pysähtyä, kun mahaa juili niin ikävästi. Kai siinä tunti meni, että sain kaikki tavarat haalittua kasaan ja pääsin takaisin autolle. Ruoan valmistuksen jälkeen sain vajaat 3h lepäiltyä sohvalla, kunnes piti lähteä tyttöä hakemaan hoidosta. Huh, mitä meidän päivistä nyt tulisikaan jos tyttö olisi kaikki arkipäivät kotona (nyt on siis päiväkodissa 15pv/kk). Kyllä olin illalla taas ihan poikki ja jälleen supisteli, mutta aiempaa harmittomammin! Sunnuntainahan mies kysyi, että pitäisikö jo lähteä synnärille näytille - mutta mielestäni tilanne ei vielä ollut sellainen.
 |
| rv 32+5 |
Tämä aamu alkoikin sitten siten, että heräsin miehen herätyskelloon ja torkahdin uudestaan. Havahduin hereille, kun mies yskäisi noustessaan sängystä ylös (wuhuu, viimeiset 4 yötä on ukkokulta saanut nukkua vieressäni!). Käänsin kylkeäni ja samalla hetkellä iski hirveä polttava kipu vatsaan. Jäin sänkyyn syvään hengittelemään ja mies meni herättelemään tyttöä. Mies toi tytön sänkyyn ja siinä sitten suukoteltiin ja höpöteltiin kahdestaan, kunnes kuulin että mies on aamutouhuiltaan aivan juuri valmis ja olisi aika pukea tytölle päivävaatteet päälle. Vatsan polttelu jatkui. Autoin ulkovaatteiden pukemisessa niin kauan, kunnes tuntui todella pahalta. Eteisessä nojasin käsillä polviini ja hengittelin syvään, suukotin rakkaat ja toivotin mukavat päivät. Aamupala ja kahvi nassun eteen ja tulin tähän koneelle. Tunti sitten aloin kellosta seuraamaan näitä supistusvälejä ja ne tulivat 30min ajan 3min välillä. Nyt on tullut noin 5-7min välein, eli rauhoittumaan päin - toivottavasti. Hetki sitten syvään hengitellessäni ja päätä käsieni välissä hautoen mietin jo, että soittaisinko synnärille nyt. No, jos kerta nyt helpottaa ilman särkylääkettäkin, niin taidan vain siirtyä sohvalle/sänkyyn lepäilemään. Mutta jos tämä nyt tässä jatkuu, niin soitan kyllä synnärille.. Eihän tästä tule mitään, että jo aamusta lähtien pitää kärsiä näistä kivuista - varsinkin kun takana on 10h makoilut sängyssä! Noh, unta tuli ehkä noin 7h koko yönä yhteensä, mutta kuitenkin.
Tähän loppuun vielä Streptokokki B:stä tekstiä.
"B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (Group B Streptococcus, GBS, Streptococcus agalactiae) on bakteeri, joka on merkittävä vastasyntyneiden infektioiden aiheuttaja. Lisäksi se voi aiheuttaa infektioita raskaana oleville naisille, vanhuksille ja henkilöille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus.
GBS voi aiheuttaa raskaana olevalle naiselle virtsatietulehduksen, kohtutulehduksen (amnioniitti, endometriitti), ennenaikaisen synnytyksen ja harvoin vaikean yleisinfektion. Aikuisilla GBS-bakteeria voi olla ruoansulatuskanavassa, emättimessä, virtsarakossa, nielussa tai iholla ilman että se aiheuttaa tautia. Raskaana olevista naisista 10-30 %:lla on GBS-bakteeria peräsuolessa tai emättimessä. Bakteeri tarttuu kosketuksen välityksellä. Jos äiti on GBS-kantaja, lapsi voi saada tartunnan synnytyksen aikana.
GBS on vastasyntyneiden yleisin vaikean yleistulehduksen (sepsis) ja aivokalvontulehduksen (meningiitti) aiheuttaja. Se voi aiheuttaa myös keuhkokuumeen. Noin yksi sadasta GBS-kantajaäidin vastasyntyneestä saa oireisen infektion. Vastasyntyneen GBS-taudin oireita ovat mm. käsittelyarkuus, kellastuminen, huono syöminen ja lämmön nousu tai alilämpö. Vaikeat ja yleistyneet GBS-infektiot voivat aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia kuten kuulon tai näön heikentymistä tai kehityshäiriöitä."
Teksti sivustolta THL - B-ryhmän streptokokki
"Antibiootit purevat GBS-infektioon, mutta B-streptokokkikolonisaatio palaa helposti antibioottikuurin loputtua. Oleellista on päästä ’hyville raskausviikoille’ eli yli 30. raskausviikolle. Tämän jälkeen GBS-infektiota ei yleensä kannata enää hoitaa raskauden aikana, mutta synnytyksen aikana annetaan antibioottisuojaus äidille.
Bakteeritulehdus voi levitä kohtuun, jolloin lapsi täytyy synnyttää mahdollisimman nopeasti. Jos puolestaan äidillä on GBS-infektio synnytyksen aikana, lapsi voi saada infektion itselleen synnytyskanavasta.
Bakteeri ei kuitenkaan tartu synnytyksessä kovinkaan helposti. Vain 1-3% GBS-tulehdusta sairastavien äitien lapsista saa tartunnan. Jos infektio on tiedossa, äidille annetaan antibiootteja ennen synnytystä.
On muutamia merkkejä, jotka lisäävät tartuntariskiä. Lapsella on kohonnut riski saada GBS-infektio jos:
- lapsi syntyy ennen viikkoa 37
- istukka repeää 18 tuntia ennen synnytystä tai aikaisemmin
- äidillä on kuumetta synnytyksen aikana
- GBS on aiheuttanut äidille raskausaikana virtsatulehduksen
- äiti on synnyttänyt aikaisemmin lapsen, johon on tarttunut GBS. "
Teksti sivustolta Vau.fi - B-streptokokki raskausaikana
ps. Mahan ympärys navan kohdalta aamulla mitattuna 116cm.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti