I love it!

Söin aamupalan katsoen eilistä Big Brother koostetta. Jätin jopa tietokoneen aukaisematta ja ryhdyin heti aamupalan jälkeen siivoushommiin - vaikka kiinnostus täysin nollassa! Viimeksi tässä talossa on siivottu tasan viikko sitten, minun toimestani, joten pakko oli päästä koirankarvoista ja muusta ylimääräisestä esillä olevasta tavarasta taas eroon. Mutta ei se siivoaminen kyllä ole enää yhtään helppoa, vielä vähemmän herkkua, tämän vatsan kanssa! Eteisen ja käytävän imuroiminen otti jo niin voimille, että miltei itkua väänsin. Mutta väkipakolla imuroin koko huushollin ja pidin sitten hieman taukoa. Nyt on pesukoneellinen miehen vaatteita pyörimässä, kerkeän nekin saada kuivumaan vielä ennen kuin mies tulee kotiin. Sitä kun nähtävästi niin kovasti kiinnostaa tällä hetkellä kodista ja omista pyykeistään huolehtiminen... Taidan kyllä tietää, mistä kiikastaa. Onhan se niin epäreilua, kun meikäläinen saa olla kotona päivät pitkät ja olla tekemättä mitään! Että vähintään nyt pitäisi minun huolehtia kodin siisteydestä ja ruokapuolesta, kun toinen raataa töissä. Kyllä se ukkokulta onneksi auttaa, jos apua pyydän tai ei itse enää jaksa katsella jotakin sotkukohtaa talossa. Mutta kieltämättä ärsyttää, kun toinen ei tunnu aina ymmärtävän että ei tää ole itelläkään helppoa tämän mahan ja selkäkipujen kanssa..

" I don't care, I love it! "

Icona Pop - I love it

Pääsen lauantaina tuulettumaan, ilman miestäni! Ihanat työkuvioista tututksi tulleet ystäväni kutsuivat mukaansa stand uppia katsomaan. Heillä toki on miehensä mukana, omani jää kotiin päivystyshommiensa takia. Stand upin jälkeen on tarkoitus mennä yhdessä syömään jonnekin. Vaikka rahatilanne nyt meillä on toistaiseksi todella heikolla mallilla siihen saakka, kun ensi kuussa saan ensimmäisen äitiyslomarahani, oli mieheni ihana eilen ja sanoi että koska kahdelta reissu tulisi liian kalliiksi, on parempi että minä menen: "Ethän sä kohta pääse pitkään aikaan mihinkään ja mä voin kyllä maksaa sun illan" <3 Kiitos ukkokullalle siis tästä!

Mutta tietenkin onnistuin eilen illalla hormonihuuruissa pahoittamaan mieheni mielen. Itse hermostuin itselleni ja tämän kysyessä, että "onko kaikki kunnossa" tiuskaisin vastauksesksi "on ja ei, ahdistaa!!". Sohvalla ollessa supisteli, selkää jomotteli ja hyvää asentoa en saanut missään vaiheessa 5 minuuttia pidemmäksi aikaa. Sitten lähdin vielä koiraa ulkona käyttämään ja sekin meni yhdeksi mutinaksi etsiessä sopivia housuja jalkaan (pyykkäsin siis eilen omat vaatteeni ja kaikki olivat vielä illalla kosteita). Olisin niin toivonut, että mies olisi sanaakaan sanomattani huomannut vaikean olotilani ja käyttänyt edes sen koiran iltapissalla. En vaan viitsi jatkuvasti valittaa ääneen "au au, sattuu sattuu, ai ai, koskee koskee" koska lähes koko ajan on sellainen olo. Luulisi, että miehet nyt siitä ähinästä ja puhinasta tajuavat, että ei ole naisella helppoa! Mutta saan siis kuitenkin syyttää itseäni sanomattomuudestani :) Ja niin vain, kuinkas ollakaan, nukkumaan mentiin vain toisillemme "öitä" -toivottaen. Ei suukkoja, ei pusuja, ei halauksia.. eikä seksiäkään. Niitä kaikkea niin kaipaan! Aivan mahdottoman suuri hellyydenkaipuu on ollut koko raskausajan, mutta miehellä tuntuu olevan "hyi yök, pysy kaukana minusta" -olotila. Tilannetta omalta osaltani pahentaa se, että emme pysty nyt nukkumaan samassa sängyssä. Koska en saa öisin nukuttua kunnolla, pyörin ja kääntyilen jatkuvasti ja kaipaan suurta tilaa. Parempana vaihtoehtona on ollut, että mies on nukkunut lastenhuoneessa sohvalla yönsä ja aamulla käynyt sitten suukottamassa ennen töihin lähtemistään. Kaipaan silti niin suunnattomasti sitä oman kullan läheisyyttä.. Kai teillä muillakin raskaana ja ei-raskaana olevilla naisilla on näitä samoja tuntemuksia?

" Baby, I'll give you everything you need
I'll give you everything you need, oh
I'll give you everything you need
But I don't think I need you "

Ellie Goulding - Anything Could Happen

Huh, tulipahan hormonihuuruista tekstiä. Mutta on se vaan jännä, kuinka omaa olotilaansa saa aina helpoitettua kun asioista puhuu tai kirjoittaa tuntemattomille :) Kiitos ja pahoitteluni siis tästä! Tämä mamma lähtee nyt häärimään vielä kodin siivouksen kanssa.


- Ann


ps. 500 katselukertaa on mennyt tänään rikki ja 5 lukijani on liittinyt joukkoomme. Ihanaa! :)