keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Väsynyt olemaan väsynyt

Lamaavaa väsymystä ja muita oireita on kestänyt jälleen liian kauan. Edellinen lääkärikäynti, labrat ja rautankkaus oli kesällä. Kaiken silloisen hässäkän keskellä jätin uudelleen käynnistyneen selvittelyhomman kesken, typeryyttäni. Kannustuksesta huolimatta. Itseäni voin vain siis syyttää.

Kyse on muutama vuosi sitten aiemmin esilleni nostama aihe nimeltä raudanpuuteanemia ja alhaiset ferritiiniarvot. Silloinkin tilanteen seuranta jäi lopulta kesken.. Oikeastaan samalla kaavalla, kuin viimeksi kesällä. Molemmilla kerroilla on jäänyt omalle vastuulleni soittaa myöhemmin aikaa lääkärille labraseurantaa varten, mutta olen vain vältellyt asiaa. Ja kun aikaa kuluu, tulee soittamisesta yhä vaikeampaa. Jos kyseessä olisi jonkun ystävän tai oman ipanan hyvinvointi ja jaksamisen, olisin tietenkin vienyt asiaa eteenpäin. Mutta omalla kohdallani jostain syystä olen tehnyt poikkeuksia, enkä oikeastaan osaa edes sanoa, että miksi se soittaminen onkaan niin vaikeaa. Ehkä en vain ”halua olla vaivaksi” ja yritän taistella äärirajoilla väsymyksen ja muiden oireiden kanssa.. Viimeiseen saakka.


Mikä juuri nyt sai soittamaan? Oireet alkavat olla liian voimakkaita. Väsymys ei enää poistu, lainkaan. Huimauskohtaukset ovat huomattavasti lisääntyneet ja voimistuneet. Hengittäminen on muuttunut vaivalloisemmaksi, liikkuessa. Liikkuminenkaan ei huvita. Jatkuvasti tulee kasvavissa määrin pahempia näköhäiriöitä, uusimpana se että luurin näyttöä tuijottaessa tekstistä en saa kunnolla selvää (ajoittaista). Päänsärky on jatkuvasti läsnä. Mieliala alkaa olemaan totaalisen maassa. Tähän litanian päälle voidaan listata kaikki anemian ”normaalit oireet”, kuten hiusten huono kunto ja katkeilu, sama kynsillä ja iholla. Kipu ympäri kehoa. Jokaisen ruumiinosan jatkuva puutuminen. Aivosumu, keskittymisvaikeudet, kiinnostuksen puute.. Mitä kaikkea tätä nyt onkaan, mikä on toisaalta muodostunut itselleni vuosien aikana täysin ”normaaliksi” tilaksi.

Pari vuotta sitten olin siis vielä töissä, kärsin pitkästä sairastelukierteestä ja jaksaminen oli kortilla. Pitkä kuumeilu ja voimakas flunssa kaikkine tulehduksineen romahdutti kunnon, silti sinnittelin arjessa ja lopulta sain riesakseni sydänlihastulehduksen, jota ennen kuitenkin paljastui alhainen hemoglobiini (83) ja ferritiini (4). Suositukset naisilla olisi hb 117-155g/l ja fe 10-150 µg/l. Joskin tuo 10 tutkimuksien ja eri asiantuntijoiden mielipiteiden mukaan on aivan liian alhainen. Silloin sain kuitenkin ensihätään ensimmäisellä sairaalareissulla verensiirron ja useamman rautatankkauksen. Ja lopulta tuolloin kehkeytyi usean kuukauden sairausloma.

Rautakuurit suun kautta eivät itselleni sovi, vaan tankkaukset on tehtävä suoraan verenkiertoon. Siitä on tähän mennessä seurannut joka kerta korkea kuume ja usean päivän totaalinen voimattomuus. Syömisasiat ovat kunnossa, olen muuttanut ruokavaliotani suolistolleni (IBS) sopivaksi ja täten ongelmat ovat vähentyneet. Viime kesänä ymmärsin, että kuukautiseni ovatkin olleet myös runsaat - siis todella runsaat joillakin kierroilla, mutta kuitenkin ”itselleni normaalit”. Vuodan siis välillä kuin seula.. Muutaman päivän tai viikon verran. Itseasiassa nuoruudessa vuoto kesti voimakkaana helposti jopa 11vrk. Nykyinen 7vrk on siis jopa ”vähän”. Mutta tarkempia raudanpuutteen syitä ei ole tutkittu 2v takaisten tähystysten ja laajojen verikokeiden jälkeen.

Näin opiskellessa fyysiset voimat eivät ole niin koetuksella, kuin mitä aiemmin töissä ollessa ja fyysisesti raskasta työtä tehdessä. Lamaannuttava väsymys on jälleen hiipinyt hiljaa, kroonistunut... Ja voimat arjen mielekkääseen pyörittämiseen on kaikonneet. Tilalle on tullut väkisin uurtaminen. Mutta tästä kierteestä on nyt tultava loppu..

Sillä ollen jälleen kerran väsynyt olemaan jatkuvasti väsynyt!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti